”Muy grande, muy bueno, muy peligroso” totesi Lars Holbeck jokivarren asukkaille laskettuaan ensimmäisenä melojana Futaleufun vuonna 1985. Tästä eteläisen Chilen upeasta joesta on sittemmin tullut yksi koskimelonnan huippukohteista maailmassa. Osallistuin helmikuussa 2007 kanadalaisten järjestämään viikon melontasafariin Futalla.

Pitkä matka

Kun olet tullut 20 tunnin lentomatkan jälkeen Chilen pääkaupunkiin Santiagoon, jatkanut sisämaan lennolla noin 1000 km etelään Puerto Monttiin, vaihtanut pienkoneeseen ja lentänyt tiettömien taipaleiden yli Chaitenin pikkukaupunkiin ja ajanut 5 tuntia hiekkateitä Andien vuoristoon, olet saapunut Futaleufulle, joka Mapuche-intiaanien kielellä tarkoittaa yksinkertaisesti suurta jokea. Autolla Futaleufulle pääsee pohjoisesta tultaessa ainoastaan Argentiinan kautta.

Muutaman sadan asukkaan uneliaan Futaleufun pikkukaupungin tuntumasta alkaa 46 km:n pituinen koskijakso upeissa maisemissa lumihuippuisten vuorten reunustamassa jokilaaksossa, joka vie Andien jäätiköiden vesiä kohti Tyyntä Valtamerta. Retkemme johtaja, Tyler Curtis, kuvaa elävästi osuuden viitisenkymmentä koskea kirjassaan Futaleufu Whitewater, a Paddler’s Guide. Pääosa koskista sijoittuu luokkiin III – V+, joten haastetta riittää kokeneemmillekin melojille. Joen virtaama helmikuussa on samaa luokkaa kuin Tornionjoen virtaama kesällä eli 300 – 500 m3/s. Tulvavirtaama on korkeimmillaan noin 2000 m3/s.Suurin osa koskista on muutaman kymmenen tai sadan metrin pituisia. Niiden välillä ehtii yleensä vetää henkeä ennen seuravaa adrenaliiniannosta.

Paras melonta-aika Futaleufulla ajoittuu tammi-helmikuulle. Säätila voi vaihdella tuulisesta 10 asteen sadesäästä 30 asteen helteeseen. Joella toimii pari paikallista rafting-yritystä ja muutama koskimelontaan erikoistunut pohjoisamerikkalainen yritys. Viikon melontapakettiin sisältyy kaikki: edestakainen lento pienkoneella, maantiekuljetus, paikalliset kuljetukset, yöpyminen, ruoka, juomat, opastus, kajakit… Mela ja muu melontavarustus on tuotava itse.

Sitten joelle…

Melontaviikkoni Futalla alkoi alajuoksun El Macal-osuudesta. Siihen sisältyy neljä II – III-luokan koskea, joilla ohjaajat saavat kuvan osanottajien melontataidoista ja osaavat suunnitella viikon ohjelman. Kaaduin neljä kertaa ja syleilin suurta kalliolohkaretta virran keskellä, mutta pääsin pystyyn vaivatta – minut kelpuutettiin jatkoon. Toisena päivänä siirryimme Cara del Indio-leirin alapuoliselle Futan ydinalueelle, jossa on toistakymmentä koskea tasoa III – IV+. Vettä on paljon – pää tuskin kolahtaa pohjan kiviin. Sen sijaan valtavat aallot ja voimakkaat pyörteet panevat tekniikan koetukselle.

Tyypillinen kuvaus Tylerin kirjassa yhdestä osuuden koskesta, 200 m:n pituisesta Mundacasta (IV+):

”Tavanomainen linja Mundacassa alkaa stoppareiden oikealta puolelta ja kohti keskivirran aaltojonoa. Kun olet selvinnyt murtuvien aaltojen ohi, aloita siirtyminen vasemmalle kosken keskelle, jossa joki kapenee ja vauhti kiihtyy. Heti viimeisen paikallaan pysyvän aallon jälkeen – kun hermostuneena odotat kosken loppuvan – mahtava vasta-aalto vyöryy oikealta ja työntää sinut valtavaan murtuvaan aaltoon, joka imaisee sisäänsä kaiken ylhäältä tulevan, ison ja pienen … Mundacan laskeminen on kuitenkin huippuviihdettä – suosittelen lämpimästi!”

Todella viihteellistä – varsinkin katsojille! Minä pyörin aikani Mundacan pesurummussa ja pääsin vain vaivoin pystyyn. Kuohujen räjähtävä voima oli repäissyt irti aukkopeitteeni ja kajakki oli puolillaan vettä!

Infernaalista melontaa

Joen ylin 22 km:n osuus on nimeltään Inferno-kanjoni – nimi kertoo kaiken olennaisen! Siihen luetaan 16 koskiosuutta, joista ensimmäiset neljä muodostavat 5 km:n rotko-jakson luokkaa IV – V+. Kaupalliset yritykset eivät tuo asiakkaitaan tänne, sillä riskit ovat suuret eikä rotkosta pääse pois kesken melonnan. Lisäksi maanvyöry kuluvan vuoden alkupuolella nosti yhden kosken vaativuustasoa.

Viikon huipentuma oli koko päivän melontaretki Inferno-rotkon alapuolelta alkavaan kanjoniin, johon kuuluu tusinan verran luokkaan III – V+ kuuluvia koskia. Vaativimpia ovat Zeta ja The Throne, joista ensimmäisen oppaammekin kiersivät kunnioittaen rannan kautta. Futan pisin yhtäjaksoinen nelosen koski on Valkoinen Maili. Eskimokäännös on syytä hallita ison veden olosuhteissa, sillä uiminen tällä puolentoista kilometrin osuudella voi olla pieni painajainen ja haaste hyvällekin uimarille. Tosin kokeneet ja taitavat oppaat onkivat kaatuneen melojan ylös nopeasti ja turvallisesti.

Koskien väliin mahtuu tasaisiakin osuuksia, jolloin on mahdollisuus kerätä voimia ja ihailla lumihuippuisia vuoria ja etelä-Chilen sademetsää. Huippujen tuntumassa liitelevät kondorit ja jokilaaksossa outoja kulkijoita ihmettelee kuningaskalastaja.

Keskisen Futaleufun 7 km:n melontajaksoon kuuluu alkuosan kilometrin pituinen Asleep at the Wheel, jossa matkan varrella on monia yllätyksiä – rattiin ei saa nukahtaa! Sitten seuraa 800m:n pituinen Terminaattori, jossa on valittavana V+:n väylä sekä helpompi IV-luokan väylä. Tälläkin osuudella uinti voi olla epämiellyttävä kokemus. Osuus päättyy Himalayaan, jossa kapeaan väylään ahtautuva joki nostattaa Futan suurimmat aallot.

Futa uhattuna

Paikalliset asukkaat ovat kiireettömiä, ystävällisiä ja vieraanvaraisia. He saavat niukan elantonsa tueksi tärkeitä lisätuloja turismista. Melojien ohella myös kalastajat ovat löytäneet Futan. Aktiivinen paikallinen ja kansainvälinen ympäristöliike haluaa säilyttää Futan vapaana ja torjua voimalaitosten suunnitelmat valjastaa joki. Bio Bio, Chilen toinen kuuluisa melontajoki, valjastettiin muutama vuosi sitten.

Viikon aikana meloin Futaleufun 46 km:n matkasta runsaat 30 km ja laskin 24 eri koskea, monet useampaan kertaan. Kaaduin päivittäin useita kertoja, ja uin Futaleufun kuohuissa kaksi kertaa, koskissa nimeltä Confusion ja Chaos. Uimarin onneksi nämä kosket olivat lyhyitä ja suvanto oli lähellä. Kanadalaiset oppaat Tyler Curtisin johdolla, vahvistettuna norjalaisella huippumelojalla, Mariann Saetherillä, olivat sekunneissa paikalla, jos apua tarvittiin. He eivät vie asiakkaitaan paikkoihin, joita eivät pelastustilanteessa varmuudella hallitse.

Melonnan ohella viikon ohjelmaan kuului ratsastusta, kuumia kylpyjä joen törmälle rakennetussa ammeessa, emännän herkullisia ruokia, isännän grillaamaa lammasta, ja loputtomia keskusteluja eteläisen tähtitaivaan alla melonnasta ja elämästä.

Kenelle Futa sopii?

Tyler vastaa kirjassaan kysymykseen ”Kuinka vaikea melontakohde Futaleufu on?” seuraavasti:

”Se on kuuluisa isosta virtaamasta ja vuoristorataa muistuttavista aaltojonoista, mutta lähes jokaisesta koskesta löytyy selvä linja (paitsi muutamasta suuren luokan koskesta, jotka on helppo välttää). Vaikeusaste vaihtelee kakkosesta vitoseen osuudesta riippuen. Sinun ei tarvitse olla huippumeloja, mutta varma eskimokäännös on suureksi eduksi. Muussa tapauksessa ystävälliseltäkin näyttävä aaltojono voi johtaa pitkään uintiin. Kaikkiin koskiin voi helposti tutustua etukäteen ja ne voi ohittaa rannan kautta.”

Koko viikon aikana emme tutkineet yhtään koskea etukäteen (me asiakkaat ohitimme vitoset). Luotin sokeasti oppaisiin, eikä pahempia yllätyksiä tullut. Muutama koski olisi varmaankin jäänyt laskematta, jos olisin etukäteen nähnyt mihin mennään!

Futan ohella Chilessä on tarjolla runsaasti jokireittejä ja merimelontaa kaiken tasoisille melojille. Tyler ja Mariann opastavat mielellään asiakkaitaan ja tarjoavat kotisivullaan myös vaihtoehtoisia melontakohteita.

Kaikki kuvat: Lisa Utronki

Hyvä tietää

Lentolippu Santiagoon ja takaisin maksaa 1300 – 1500 euroa. Lippu kannattaa varata aikaisessa vaiheessa. Paikallisia lehtoyhtiöitä ovat LAN (www.lan.com), Aerolineas del Sur (www.aerolineasdelsur.cl) ja Sky (www.skyairline.cl).

Koskimelontaa Futaleufulla järjestävät Tyler Curtis ja Mariann Saether (www.whitewaterchile.com). Samasta osoitteesta voi tilata Tylerin kirjaa ”Futaleufu Whitewater, A Paddler’s Guide”, The Heliconia Press, 2005.

Lisätietoja Futaleufusta ja seuraavasta Natura Vivan melontamatkasta: www.naturaviva.fi ja ilkka@naturaviva.fi. Kanadalainen ammattikuvaaja Lisa Utronki teki melontaviikosta hienon DVD:n, josta lisätietoja martti@naturaviva.fi.

Koskimelontaa Chilessä tarjoavat myös:
Expediciones Chile (www.exchile.com)
BioBio Expeditions (www.biobioexpeditions.com)

Futaleufun suojelua edistää kansalaisjärjestö FutaFriends (www.futafriends.org)

Hyödyllinen matkaopas on esimerkiksi Lonely Planet Chile, jota saa ainakin Akateemisesta kirjakaupasta.