Vesillä tapahtuvaa suunnistamista kutsutaan navigoinniksi. Navigointi on yksi melojan perustaidoista, joka tulisi hallita muiden melontataitojen kanssa samassa suhteessa. Yksinkertaisimmillaan navigointi on oman sijainnin tarkkailua suhteessa tuttuun ympäristöön. Kartta ja kompassi kuuluvat navigoinnissa hyödynnettävään perusvarustukseen.

Maisemanavigointi on perustekniikka jota vesillä liikuttaessa käytetään. Yksinkertaisesti idea on maiseman kohteiden tunnistaminen ja niiden sijoittaminen kartalle tai toisinpäin. Tämä voi olla ympäristöstä riippuen helppoa tai todella haastavaa. Harjoittelu kannattaa aloittaa yksinkertaisessa, jopa tutussa ympäristössä. Kajakin penkiltä katsottuna on yllättävän vaikeaa hahmottaa useiden saarien muodostama maisemakuva ja sijoittaa se kartalle, vaikka paikka olisi tuttu.

Kartoissa on yleensä paljon informaatiota, joka helpottaa kohteiden tunnistamista. Talot, sähkölinjat, linjataulut, kummelit tai mikä tahansa karttamerkillä karttaan merkitty asia. Toisin sanoen karttamerkkien perushallinta ja perus merimerkkien hallinta auttavat navigoinnissa paljon. Usein esimerkiksi Helsingin edustalla halutaan määrittää, missä laivaväylät kulkevat, jotta voidaan pysyä väyliltä poissa tai ylittää ne turvallisesti. Jos kartasta löytyy korkeuskäyrät ja niitä osaa tulkita, helpottaa se saarten ja maaston kohteiden erottelua.

Kompassi saattaa alkuun pyöriä mukana käyttämättömänä, mutta sitä kannattaisi totutella vilkuilemaan kartan kanssa samaan aikaan ja muutenkin yleisen kulkusuunnan varmistamiseksi. Kompassilla saa helposti suunnattua kartan. Kun kartta on oikein suunnattu, karttaa luettaessa edessä olevat kohteet ovat myös maastossa edessä. Kartta suunnataan kääntämällä karttapohjoinen kompassinuolen pohjoisen kanssa samansuuntaiseksi.

Sumu saattaa merellä yllättää tai rankempi sadekuuro voi vie näkyvyyden. Kompassilla kartalta on helppo karkeasti määrittää suunta, jotta pääsee vaikka rantaviivan läheisyyteen nopeasti ja näin jatkamaan retkeä. Kun kartalta ottaa kompassin kanssa suuntaa, olisi syytä uskoa kompassia. Kuulostaa ehkä turhalta holhoukselta, mutta itsellä on lukemattomia esimerkkejä oman suuntavaiston totaalisesta kömmähdyksestä. Mitään ongelmaa ei ole, jos opettelee luottamaan kompassiin.

Taktiikka tai asenne navigoinnissa ja suunnistamisessa yleensä on avain asemassa liikuttaessa vieraassa ympäristössä. Ihmisellä on taipumus muokata maastoa ja karttaa mielensä mukaiseksi. Toisin sanoen kuvittellaan, että ollaan jossain missä ei oikeasti olla. Jos tätä jatkuu pidempää on pieni eksyminen todennäköistä. Yksinkertainen lääke tähän on ainainen itsensä kyseenalaistaminen. Koskaan ei pidä luottaa vain yhteen havaintoon, vaan tilanne pitää täsmätä usean havainnon jälkeen. Kompassi auttaa tässä huomattavasti.

Esimerkki:

Ollaan saaren edustalla, jonka vieressä on kartan mukaan veneväylä ja reimari. Etäällä kartan mukaan pohjoisessa on vesitorni. Jos tässä tilanteessa vain tyydytään toteamaan, että nyt ollaan kyseisen saaren vieressä ja jatketaan matkaa, ei olla kyseenalaistettu omaan tulkintaa tilanteesta. Mahdollisuus olisi varmistaa että saaren vierestä todella löytyy reimari ja suoraan kompassilla pohjoiseen katsottaessa pitäisi näkyä vesitorni. Saattaa olla että vesitorni ei ole aivan pohjoisessa ja reimari onkin takana olevan saaren vieressä. Sitten voidaan todeta, että tultiin jo seuraavan saaren viereen ja kuitenkin paikannus onnistui. Tässä tilanteessa voi vielä etsi lisävahvistusta uuden paikan tueksi.

Melkein uskaltaisin väittää, että varmimmat suunnistajat osaavat parhaiten kyseenalaistaa omat havaintonsa. Melkein missä tahansa paitsi avomerellä, löytyy lukemattomia mahdollisuuksia tehdä paikanmääritystä.

Toinen tärkeä seikka on kartan lukeminen säännöllisesti ja yleinen maiseman seuraaminen. On luonnollisesti helpompi pysyä näin kartalla. Taidon kehittyessä oppii reitiltä valikoimaan tiettyjä kohteita, joiden osaa odottaa ilmestyvän näkyviin ja näin ei tarvitse välttämättä pysähtyä lukemaan karttaa niin usein.

Oma haasteensa on kartan lukeminen merenkäynnissä. Tämä ei ole erityisen helppoa ja on paljolti melojan melontataidoista kiinni miten tilanteessa kykenee tekemään varmoja ja harkittuja tulkintoja.

Jose Lahtinen