Yleistä

Yksin pelastautumistaito mahdollistaa yksinmelomisen turvallisesti. Yksin melominen ei varmasti ole turvallisin vaihtoehto, mutta se on varmasti toisille sitä parasta melomista. Ryhmässä liikuttaessa haastavissa olosuhteissa ei kaverin apuun ole aina luottamista. Itselleni sattui niin ,että hukkasin kaverini 10 minuutiksi vuorovesiaallokossa. Viimein huomasin hänet noin kilometrin alavirrassa melomassa takaisin. Hän oli kaatunut ja eskimokäännös oli tyssännyt jalkatuen samanaikaiseen hajoamiseen. Hän oli tehnyt kuperkeikkaeskimon, tyhjentänyt kajakkia vähän ja meloi takaisinpäin. Isossa aallokossa on todella vaikea paikantaa kaatunut meloja, jos etäisyys pääsee vähänkään kasvamaan.

Tekniikoita on monenlaisia. Henkilökohtaisesti en pidä melakellukepelastautumisesta. Siihen menee helposti aikaa useampi minuutti ja se on huonosti harjoiteltuna epävarma. Varsinkin kylmissä vesissä, kohmeisilla sormilla hätäinen yritys epäonnistuu usein. Se on kuitenkin yleisesti käytetty tekniikkka ja toimii hyvin ainakin helpommissa olosuhteissa. Pahimmillaan olen törmännyt kysymyksiin melakellukkeen hankkimisesta, koska sellainen on muillakin takakannella. Melakellukkeesta ei ole kovin paljoa hyötyä ilman aikaisempaa harjoittelua. Pahimmillaan melakelluke antaa väärän turvallisuuden tunteen.

Eskimokäännöksen hyvistä puolista on helppo puhua. Se ei kuitenkaan välttämättä ole kaikkien melojien tavoitelistalla, vaikka näin soisikin. Suomessa on varmasti paljon kokeneita melojia, jotka eivät koskaan ole kaatuneet, joten on myös perusteltua sanoa, ettei sitä ole välttämätöntä osata vaativammassakaan melonnassa. Eskimokäännöksen paras puoli kuitenkin on se, että se luo pohjan oppia muita vaativampia tekniikoita ja todennäköisyys kaatumiseen pienenee huomattavasti kun eskimon osaa. Se on oikeastaan parasta mahdollista ennaltaehkäisyä. Eskimosta löytyy erikseen oma artikkelinsa. Pitää myös muistaa, että eskimokäännös ei aina onnistu kokeneeltakaan melojalta, aina pitää olla myös varasuunnitelma.

Kajakin tyhjentäminen vedestä käsin

Uimarin on mahdollista tyhjentää kajakki sitä keulasta nostamalla. Väärinpäin olevan kajakkia kannatta kallistaa sitä nostettaessa, jollain aukko haukka ilmaan ja nostaminen korkeammalle on mahdollista. Pää painuu nostaessa pinnan alle ja potkiminen auttaa asiaa. Kajakki kiepautetaan nostamisen yhteydessä oikeinpäin.

Melakelluke pelastautuminen

Otetaan kelluke esille. Se kannattaa pitää jossain mistä sen helposti saa. Usein kellukkeen näkee taka tai etu kannella. Kajakin saa pidettyä hallinnassa viemällä jalan aukkoon ja makaamalla selällään vedessä. Kelluke kiinnitetään lapaan niin että se pysyy siinä, mutta se tulisi myös saada siitä helposti pois. Mela viedään aukon taakse kaikkien mahdollisten kansiköysien alle. Kyytiin noustaan melan ja kajakin kulmasta naama kohti kajakin perää. Toisella kädellä pidetään kajakin aukonreunasta kiinni ja toinen käsi on melan varressa. Tavoite on päästä takakannelle vatsalleen ja saada toinen jalka aukkoon. Nousun aikana on erittäin tärkeää potkia kokoajan. Potkiminen pitää vartalon jäykkänä ja jalat eivät valahda kajakin alle. Samaten noustessa pitäisi pystyä pitämään kajakin ja melan luoma paketti kasassa, niin ettei mela valahda pois kansiköysien alta. Kun toinen jalka on saatu aukkoon jatketaan viemällä toinenkin jalka aukkoon ja pyörähdetään melan puolelta istumaan. On tärkeää pysyä mahdollisimman matalana koko ajan ja pitää painopiste melakellukkeen puolella reilusti. Muutoin on tiedossa kaatuminen toiselle puolelle ainakin vähänkään kovemmassa aallokossa. Melakelluke pidetään paikallaan kunnes aukkopeite on kiinni ja kajakkia on mahdollisesti tyhjennetty riittävästi. Ei ole tarvetta saada kajakkia kuivaksi, 10l vettä kajakissa ei tässä tilanteessa haittaa. Hankala paikka tulee, kun pitää ottaa mela takaisin käteen ja tuki katoaa tämän myötä. Voi olla mahdollista räpiköidä suojaisampaan paikkaan melakelluke lavassa tai sitten ei. Vaikea kohta on kuitenkin irroittaa kelluke melasta.

Melakellukkeita on tarjolla kahden laisia. Kiinteitä patjoja ja puhallettavia malleja. Patja soveltuu kevyelle melojalle ja puhallettava kaikille. Patjan sijoittaminen kajakkiin on ongelmallisempaa kuin puhallettavan kellukkeen. Patja on toisaalta käyttövalmis välittömästi.

Pelastautuminen ilman melakelluketta

Tässä tekniikassa kajakkiin kiivetään takakannen kautta ilman melakelluketta. Tekniikan etu on nopeus, kyytiin pääsee näppärä kaveri todella nopeasti. Helpoksi sitä ei voi luonnehtia, mutta on harjoiteltavissa varmaksi siinä missä melakellukkeen käyttökin. Soveltuu erityisesti urheilulliselle, hyvän tasapainon omaavalle melojalle.

Mela laitetaan etukannen köysien alle tai melaparkkiin. Siirrytään aukon taakse ja ponnahdetaan potkien takakannelle makaamaan kohtisuoraan kajakkiin nähden. Heitetään toinen jalka toiselle puolelle, jolloin käännytään kajakin kanssa samansuuntaiseksi ja nenä osoittaa kohti keulaa. Tässä asennossa on tukeva olla JOS VAIN PITÄÄ JALAT LEVÄLLÄÄN. Matala takakansi helpottaa tilannetta huomattavasti. Tästä siirrytään käsillä vetäen niin pitkälle että takapuoli on penkin päällä. Seuraavaksi tulee kriittinen vaihe: NOPEALLA LIIKKEELLÄ OLISI SAATAVA TAKAPUOLI PUTOAMAAN PENKKIIN. Jos tässä menee pitempään kuin sekunti, on seurauksena uusi yritys. Jos takapuolen saa penkkiin, kannattaa samalla liikkeellä käydä takakannelle selälleen ja viedä kädet levälleen veteen tasapainottamaan tilannetta. Tästä eteenpäin toiminta jatkuu normaalisti.

Tekniikka vaatii tasapainoa, mutta ennen kaikkea tekniikkaa. Paljon tätä opettaneena kaatuminen sattuu 95% edellä korostetuissa vaiheissa. Jostain syystä toisilla on tarve jossain vaiheessa nousta istumaan ja kaatuminen on usein seurausta tästä. Yleensä onnistuminen tulee ensimmäisissä harjoituksissa, jos vain takakannelle pääsee.

Kuperkeikkaeskimo /re entry and roll

Vaatii luonnollisesti eskimon osaamisen. Uiminen tulee toisinaan vastaan paremmankin eskimon osaavalle, niin kuin alun esimerkistä käy ilmi. Tekniikka on vaivaton sen osaavalle. Kajakkiin jää tietysti vettä paljon, joka on jossain vaiheessa saatava pois.

Teknisesti kuperkeikkaeskimo on yksinkertainen. Pyörähdetään vain kaatuneeseen kajakkiin takaisin ja tehdään rauhallinen eskimokäännös. Alkuasetelmassa otetaan ote kajakin aukon molemmilta puolilta ja melaa pidetään sillä puolella peukalonhangassa, miltä eskimo meinataan tehdä.

Kuperkeikkaeskimon voi tehdä myös melakellukkeen kanssa, mikä helpottaa tilannetta huomattavasti, jos eskimo on vielä satunnaisesti onnistuva.

Jose Lahtinen