Vantaanjoki on ikiaikainen kulkureitti
Joki yhdisti sisämaan ja meren jo ennen Helsingin kaupungin perustamista. Joen rannoilla käytiin kauppaa ja kalastettiin. Vantaanjoen varrelle rakennettiin myllyjä ja sahoja, ja sitä käytettiin puutavaran kuljetukseen sekä jäätienä talvisin.
Teollistumisen myötä joki saastui ja joen kunto oli heikoimmillaan 1960-luvulla. Sittemmin joen vedenlaatu on parantunut. Vantaanjoki toimi myös helsinkiläisten vedenlähteenä vuosina 1876–1982, ja Vanhankaupungin vesilaitos toimii nykyään museona.
Vantaanjoessa virtaa myös Keravanjoen vesi
Keravanjoki yhdistyy Vantaanjokeen Helsingin pohjoisrajalla. Keravanjoki kulkee kapeana Tikkurilan läpi. Sen tunnetuin koskipaikka on Kirkonkylänkoski, jonka yhteydessä näkyy vanhoja patojäänteitä. Keravanjoen vieressä, Vantaan puolella, sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylä, jossa seisoo 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kirkko. Se on pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus.
Vantaanjoki on 100 kilometriä pitkä
Vantaanjoki on suomen 26. suurin joki ja se saa alkunsa Riihimäen lähellä sijaitsevasta Lallujärvestä. Vantaanjoen valuma-alueella asuu noin viidennes Suomen väestöstä. Joen merkitys ei ole siis ihan mitätön.
Vantaanjoen virtaama vaihtelee. Kuivina kausina vesi liikkuu rauhallisesti, mutta tulva-aikoina virtaus voi kasvaa yli satakertaiseksi. Tulva-aikoina koskien kivet peittyvät kuohuihin. Tulvat nostavat vedenpintaa useita metrejä. Virtauksen, veden pinnan ja sademäärien muutosten seurauksena vesi on ajoittain sameaa.
Vantaanjoki jäätyy miltei joka talvi. Keväinen jäidenlähtö on näyttävä, mutta lyhyt luonnonilmiö. Jäälauttojen lopullinen tuho nähdään, kun Vanhankaupunginkoski murjoo jäälautat murskaksi ja ne sulavat Itämereen muutamassa päivässä.
Talvella koskien sulapaikoilta voi bongata koskikaran
Vantaanjoki on Helsingin merkittävin makean veden ympäristö ja tunnettu koskistaan. Joen molemmin puolin kulkee ulkoilureitti, joka seuraa virtaa läpi koko Helsingin.
Vantaanjoen eteläisellä suulla sijaitseva Vanhankaupunginkoski on 150 metriä pitkä ja kuuden metrin pudotuksellaan kaupungin kuuluisin kalapaikka. Vanhankaupunginkoskelle nousee syksyisin tuhansia taimenia ja kun puolestaan siiat kutevat suvannossa.
Helsingin kaupungin pohjoisrajalla virtaava Pitkäkoski on yli kilometrin mittainen ja erämaamainen paikka, jota ympäröivät rauhoitetut rinnelehdot, suuret kuuset ja pähkinäpensaat. Virtapaikat jatkuvat Ruutinkoskelle, jonka suvanto avautuu pieneksi järveksi.