Siirry sisältöön

Kajakin kaatumiseen on syytä aina varautua. Pelastautumistaito onkin yksi melojan perustaidoista – kun kajakki kaatuu, on tosi kyseessä. 

Melontaharrastuksen kenties paras luontoisetu ovat huikeat maisemat ja luontokohteet. Suomen saaristot ja järviympäristöt ovat upeita retkikohteita jo sellaisenaan, ja kajakista käsin meloja pääsee vielä lähemmäksi luontoa. 

Mutta melonta tapahtuu aina vesillä, ja onnettomuuden mahdollisuus täytyy ottaa huomioon. Hätätilanteisiin voi kuitenkin varautua ja pelastautumista voi harjoitella. Vaikka saattaa olla, että et koskaan melontaharrastuksesi aikana kohtaa vaaratilannetta, harjoitteluun kannattaa käyttää säännöllisesti aikaa. Kun tiedät etukäteen, miten hätätilanteessa on toimittava, sinulle kertyy rutiinia ja opit oikeanlaisia toimintamalleja. Vaaratilanne sattuu usein väsyneenä ja silloin, kun sääolosuhteet ovat haastavat. Tällöin on osattava toimia kuin automaattisesti – pelastautumisen pitäisi lähteä ikään kuin selkärangasta.

Näin autat veden varassa olevaa kaveria

Kun ystäväsi joutuu hätään ja toimit pelastajana, ensiksi sinun on luovittava kajakkisi hyvään asemaan pelastettavaan nähden. Kajakin hallitseminen aallokossa on haastavaa, ja hyvä melontataito on tietenkin tärkeässä osassa myös paripelastautumisessa.

Tavoite on kuitenkin suoraviivainen: kaatunut melontakumppani on saatava pois vedestä takaisin kajakkiin. Jos olette liikkeellä useamman melojan ryhmässä, kutsu välittömästi muutkin apuun. Jos uimasille joutunut meloja vain kykenee, hänen on käännettävä kajakkinsa oikeinpäin. Tämän jälkeen hänen kiipeämistään takaisin kajakkiin on tuettava: tuettaessa kiipeämistä omalla painolla maataan tuettavan kajakin päällä ja otetaan tukeva ote kajakin istuma-aukosta tai kansiköysistä. Pelastajan on myös aina ensin arvioitava, onko hän kykeneväinen pelastettavan tukemiseen: esimerkiksi pelastajan ja pelastettavan suuri painoero saattaa hankaloittaa tehtävää. 

Pelastaja on aina pelastustilanteessa johdossa ja pelastettavan on toteutettava käskyjä. Pelastaja voi esimerkiksi käskeä pelastettavan odottamaan lisäavun saapumista. Pelastaja voi myös tyhjentää kaatuneen kajakin: uimasille joutunut kääntää kajakin oikein päin ja pelastaja vetää kajakin keulasta kiinni ottamalla oman kajakkinsa kannelle. Kajakki tyhjennetään kääntämällä sitä itseensä päin.

Kajakin pumppaamalla tyhjentäminen on niin ikään hyvä vaihtoehto. Aukkopeitteen kauluksesta tyhjentäminen on  mahdollista, jos varusteet sen sallivat. Kuitenkin kaikissa  laadukkaammissa melonta-anorakeissa aukkopeite on takin tunnelissa, eli tämä tekniikka ei käytännössä ole mahdollinen. Riittää, että enimmät vedet pumpataan ulos ja sen jälkeen pyritään siirtymään paikkaan, missä pumppaaminen voidaan hoitaa loppuun. Jalkatoimisen pilssipumpun edut ovat kiistattomat tässä tilanteessa. 

Kun pelastettava väsyy

Kun uimasille joutunut pelastettava ei vielä ole toimintakyvytön mutta hän alkaa väsyä, on hyvä tekniikka ujuttaa pelastettava oman kajakkinsa sisään – tällöin kajakkiin päästetään hieman vettä ja pelastettavan jalat ja takapuoli uitetaan kajakkiin sisälle. Pelastettavan on maattava osittain uppeluksissa olevan kajakin takakannella ja hänet kiskotaan liivistä ja vaatteista oikeinpäin. Tässä tekniikassa useammasta pelastajasta on apua. 

Jos pelastettava henkilö on tajuton, hengitystiet täytyy turvata ensimmäiseksi, esimerkiksi käännettävä kasvot pois vedestä. Tämän jälkeen pelastus toimii edellä kuvatulla tavalla, joskin velttoa, tajuntona henkilöä ei ole helppo kääntää ja vetää. Joskus onkin tehtävä päätös, kannattaako pelastettavaa siirtää kajakkiin ensinkään vai onko vain turvattava hänen hengitystiensä. 

Apua kannattaa tietenkin soittaa paikalle mahdollisimman nopeasti, ja tilanteessa voi myös harkita menevänsä itse veden varaan. Toivottavasti kukaan meloja ei kuitenkaan koskaan joudu tällaiseen tilanteeseen, ja on luonnollisesti pelastajan varusteista, veden lämpötilasta sekä sääolosuhteista kiinni, miten tilanteessa on parasta toimia. Pääasia on, että yrittää parhaansa ja antaa tilanteeseen kaikkensa.

Pelastettava takaisin kajakkiinsa

Kajakkiin kiipeäminen on joko helppoa tai hyvin työlästä – ehkä pelastettava ei ole järin urheilullinen, ehkä pelastajan ja pelastettavan painoero on huomattava, ehkä pelastettava on jo väsyksissä. Pelastettavan kajakki on mahdollista siirtää oman kajakin viereen, jolloin pelastettava voi kiivetä kajakkien välistä takaisin oman kajakkinsa kyytiin. Tämä ei ole kovin näppärää ja vaatii harjoittelua. Lisäksi kajakkien välissä saattaa saada kolhuja kajakeista, etenkin kovemmassa merenkäynnissä.

Toinen oiva tekniikka takaisin kajakkiin kiipeämiseen on niin kutsuttu ”Heel hook”. Tämän tekniikan aloitusasennossa pelastettava kelluu kajakkinsa istuma-aukon vieressä selällään kajakin kanssa saman suuntaisesti. Sitten ulompi jalka nostetaan aukkoon, otetaan kiinni kansiköysistä ja kierähdetään matalana takakannelle. Tämän jälkeen toinen jalka heitetään sisään aukkoon ja kierähdetään penkille istumaan.

Milloin kajakki hinaukseen?

Pelastettavan kajakin hinaukseen ottaminen pelastuksen yhteydessä voi usein olla oikea ratkaisu. Tuuli kuljettaa usein kajakkia poikittain aaltoihin nähden, ja hinauksessa hinattava kajakki kääntyy kohtisuoraan aaltoja vasten. Jos on tehtävä valinta, tärkeämpää on kuitenkin pelastettavan tukeminen kuin kajakin sitominen hinattavaksi. Joskus onnettumuus tapahtuu ja kajakki kaatuu esimerkiksi laivaväylällä. Tällöin kajakin hinaaminen turvallisemmille vesille on hyvä ratkaisu.